43-vuotinen Margit päätti tehdä rintojen kohotusleikkauksen ja antoi asentaa rintaimplantit. Jotta jakaa rintakleikkauksen kokemusta juuri niin kuin se oli, rehellisesti ja suorasukaisesti, hän otti meidät niin sanottuna mukaan sekä neuvontaan, leikkaukseen että potilashuoneeseen.

Neuvonta: „Eihän rinnat itsestään tule näyttämään kauniimmilta.”

Tiistai-iltapäivällä astun sisään Christinas Clinicin ovesta, jotta osallistua ensimmäiseen neuvontaan. Miksi? Olen koko elämäni ollut ylpeä suurista ja kauneista rinnoistani, mutta kun täytin 42, rinnat vajosivat  ja menettivät kauniin ja kiinteän ulkonäkönsä. Tiesin, ettei rinta parane itsestään, joten alkoin harkita hakeutumista rintaleikkaukseen. Melkein kaikki ystävättäreni olivat tehneet rintaleikkuksen ja olen aina ihaillut, kuinka kauniilta heidän rintansa näyttävät.

Paras ystävättäreni neuvoi minut kääntymään Christinas Clinicin puoleen ja tässä minä nyt olen.

Aatun sisään konsultaatiohuoneeseen, jossa minut tervehtivät kliniikan johtaja  Brit-Carmen Norlan ja leikkaushoitaja. Kliniikan johtaja tutkii rintojani skeptisesti ja selittää erilaisten rintaplastiikkojen persusaatteita. Selityksistä ymmärrän, että jos haluan rintojen kohotusta ja antaa niille kauniimpi muoto, niin on tehtävl ns ankkuri-arven leikkaus. Ilmenee, että kyse on kaikein invasiivimmasta rintaleikkauksesta ja minun on otettava homioon kaikkein suuremmat arvet. Minulle ilmoitetaan perusteellisesti kaikesta ja minua johdetaan ajattelemaan – olenko varma, että olen valmis kaikkeen sellaiseen.  Minä nyökkään ja lupaan pohtia kaikkea.  Koska haluan leikkauksen jälkeen säilyttää rintani alkuperäisen suuruuden, mutta rintojen nostoon liittyy jonkin verran kudoksen poistamista, niin kliniikan johtaja autta minua valitsemaan sopivat implantit: neuvotellaan, minkä muotoinen implantin pitäisi olla, minkälainen sisägeeli, pinta jne. Valitsemme Motivan pyöreät implantit, jotka tarjoavat paremman tuen rintapohjan muodolle.

Palattuani kotiin harkitsen kaikkia etuja ja haittoja, joita minulle kerrottiin ensimmäisessä neuvonnassa, ja päätan hakeuutua leikkaukseen.

Leikkauspäivä

Nyt on leikkauspäivä. Istun potilashuoneessa ja oloni on erittäin hyvä. Eilen olin hetken ajan hermona, mutta onneksi se meni nopeasti ohi. Leikkausosastolla toivottaa hallintovirkamies minut tervetulleeksi ja johtaa potliashuoneeseen, kusyen samalla, onko minulla erityistoiveita ruoan suhteen (joka oli oiken hyvää, koska en syö lihaa) ja perehdyttää minut sairaalan sisäsääntöihin. Pian on neuvonta nukutuslääkärin kanssa. Huomaan heti, et kyse on henkilöstä, joka todella välittää potilaasta ja tekee työntään loistavasti.

Tapaaminen kirurgin kanssa

Ennen leikkausta tapahtuu kolmas neuvonta ja tapaan leikkauksen suorittavan suomalaisen kirurgin tri Asko Salmea, joka taas kerran selittää leikkauksen kulkua ja piirtää rinnalle tarvittavat merkit. Huoneessa on erittäin hyvä energia, heti syntyy luottamus ja on ymmärrettävää, että kirurgilla on erinomaiset kokemukset. Tri Salmi on todella alansa asiantuntija ja jopa vitsailee piirtäessään. Sen jälkeen onkin aika mennä leikkaukseen –  astun leikkaussaliin ja menen makuulle.

Ensimmäiset  tunnit leikkauksen jälkeen

Muutama tunti myöhemmin avaan heräämishuoneessa silmäni ja tuntuu ihan kuin en olisikaan ollut leikkauksessa. Tiesin, että leikkauksen jälkeen on tuskallista ja se on vain siedettävä. Yllätyksekseni minulla on ihan hyvä olo – tunnen toki epämiellyttävää jomotusta ompelupaikoissa, mutta se ei tuota varsinaista kipua. Tunnen itseni pirteäksi ja levänneeksi, ihan kuin olisin herännyt aamulla virkistävästä unesta.  Minut viedään potilashuoneeseeni, annetaan lääkkeet, käydään toistuvasti tarkastamassa oloani sekä antamassa jälkihoidon ohjeita, jotka voin ottaa myöhemmin kirjallisesti mukaan kotiin. Sen jälkeen tuotaan ateria.

On ilta. Sairaanhoitaja tulee taas tarkastamaan minua, kysyy, haluanko vielä mitään ja kertoo, että hän tänä yönä minun henkilökohtainen sairaanhoitaja. Hyvin miellyttävä ja perusteellinen lähestymistapa.

Seuraava aamu leikkauksen jälkeen:

Kello on 7:30. Olin hereillä jo kello 6.00 aamulla ja odotan nyt kotiinmenoa. Sairaanhoitaja kävi katsomassa minua, minulle tuotiin aamiainen ja toistettiin, että jos olen huolissani mistään tahansa, ottaisin yhteyttä kliniikkaan. Haluan vielä koko sydämestä kiittää henkilökuntaa – kaikki potilaat ovat yksityishuoneissa ja en kuule mitään ääniä, täysi hiljaisuus on taattu. Minulla on kevyt uni, mutta nukuin hyvin.

Ennen lähtöä on mentävä vielä vaihtaamaan siteet. Astun huoneeseen ja koko porukka jo odottaa minua – hoitajat alkavat poistaa laastareita, kirurgin avustaja selittää rauhallisesti, kohteliaasti ja perusteellisesti, miten minun pitäisi toimia tästä lähtien. Tunnen todella, että kaikilla on riittävästi aikaa minua varten ja että olen tärkeä. Kelläkään ei ole kiirettä on selvä, että ihmiset tässä kliniikassa ovat parhaista parhaat. Tunne on tosi hyvä.

Olen jo nyt hyvin tyytyväinen uusiin rintoihini enkä jaksa odottaa, milloin näen lopputuosta.

Kuukausi leikkauksen jälkeen

Olen hyvin tyytyväinen tuloksiin ja kiitän kliniikkaa ja koko henkilökuntaa erinomaisesta kokemuksesta.